Minulla tuntuu menevän lujaa. Liian lujaa. Läppärin valo loistaa kasvoilleni, kun otan yhteyttä kiinnostavan tuntuiseen tapaukseen. Lyhyen keskustelun jälkeen toteamme olevamme samaan aikaan samassa paikassa. Olen luvannut nähdä Mr. Dirty Guyta, mikäli olen samalla suunnalla. Yhtäkkiä olenkin tuplabookannut itseni. Paha, paha minä.
Kotoa lähteminen tuottaa vaikeuksia, koska en osaa päättää, mitä laittaisin päälleni. Mietin pukeutumista Mr. Pyöräilijän takia, en Mr. Dirty Guyn. Näen silti jälkimmäisen ensimmäisenä. Asiat eivät tunnu olevan ihan hyvällä tolalla. Olen sopinut Mr. Pyöräilijän kanssa, että ilmoittelen, kun olen maisemissa.
Lopulta Mr. Dirty Guyn tapaamiseen jää vartti aikaa ennen kuin tämän täytyy lähteä töihin. Laskettua? Pelattua? Mitään en myönnä. Sen sijaan kun Mr. Dirty Guy kaappaa minut halaukseen, tunnen ahdistusta. Tältä ei todellakaan pitäisi tuntua. Kun kyseinen herra kaartaa parkkipaikalta, naputtelen tekstiviestin Mr. Pyöräilijälle. Sovimme tapaavamme 20 minuutin päästä.
Mr. Pyöräilijä on suloinen tapaus. Aivan ihastuttava, maailman miehen elkeet omaava tapaus, joka hurmaa minut jutuillaan ja puheillaan. Kävelemme ympäriinsä kilometritolkulla, jalkani hajoavat rakoille, kun esittelen hänelle entistä kotikaupunkiani. Leppoisa, aurinkoinen iltapäivä ja ilta kuluvat kuin huomaamatta. Deittimme kestävät neljä tuntia. Molemmat viihtyvät, molemmilla on mukavaa ja kun eron aika koittaa, minun on sanottava, että tapaisin mieluusti, jos vain olemme samalla suunnalla joskus. Välimatka on kuitenkin liikaa, se ei tule onnistumaan mitenkään päin, mutta minulle jää hyvä mieli.
Kun starttaan cityautoni, huomaan hymyileväni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti