Pyyntö yökylään

Ei, minä en harrasta satunnaista tapailua. Ei, minä en harrasta myöskään satunnaista seksiä, vaikka se kuuluisikin asiaan, siis sinkkuuteen.

Vatsassa on perhosia, sillä olen sopinut Mr. Sixpackin kanssa seuraavat deitit lähelle hänen kotiaan. Hän asuu siis aivan muualla, minä matkustan junalla. Junasta astun suoraan hänen syliinsä. Hän halaa minua luontevasti (toim. huom. ei halailuja, pieni huomioiva kosketus olkapäähän ekoilla deiteillä), kävelemme hänen autolleen. Aurinko taivaalla hyväilee kasvojani, suljen silmäni ja hän jatkaa juttua siitä, mihin edellisillä treffeillä jäimme.

Kävelemme luonnonsuojelualueella, juttelemme niitä näitä, kerromme itsestämme, toiveistamme ja haaveistamme. Puhumme ja kuuntelemme hiljaisuutta. Kun saavumme autolle takaisin, hän kysyy, lähtisinkö hänen luokseen kahville. Myönnyn, sillä en halua deittien vielä päättyvän. Juttu jatkuu kahvikupin ja viinin äärellä, juomme lasilliset viiniä, kahvittelemme uudestaan. Kun sitten alan vilkuilla kelloa, hän sanoo, että voisin jäädä yöksikin, hän voisi (tarvittaessa) nukkua lattialla.

En ole varautunut siihen. En ole varautunut yökyläilypyyntöön ja mieleen muistuu saman tien, että ne päivät ovat yhä menossa. Kieltäydyn. Selittelen yöpymistavaroiden puutteella, aamupäivällä on oltava myös tapaamassa läheisiä. Menen mieluummin kotiin. Mr. Sixpack on ymmärtäväinen. Hän katsoo minulle sopivan juna-ajan, lähdemme vielä kävelylle saadaksemme päät selviksi sen verran, että hän voi ajaa minut asemalle.

Asemalla halaamme ja sanon, että minulla oli aidosti mukavaa. Sovimme, että tapaamme ehtiessämme.

Junassa istuu sisäisesti hymyilevä nainen.

#5 Mr. Sixpack

Olen heittänyt pyyhkeeni kehään. Mr. Jäätelön kanssa ei sittenkään mikään tunnu onnistuvan, hieman jo ahdistaa koko asia. Mr. Jäätelö on soittanut minulle kännipuheluita keskellä yötä, toiset deitit jättivät jälkeen vain hämmennyksen. Deittirintamalla ei tunnu tapahtuvan mitään, en ehtisikään, sillä olen luvannut olla lastenvahtina. Ei se mitään, että lastenvahtikeikka muuttuu koiranhoitokeikaksi. Nautin lomasta, nautin tyhjästä kalenterista ja nautin siitä, että saan vain olla vailla minkäänlaisia velvollisuuksia tai ilman minkäänlaista paniikkia siitä, mistä puhua, miten pukeutua, miten kauan on soveliasta viihtyä treffeillä, milloin on soveliasta lähteä, mitä vastata jos toinen kysyy haluanko tavata uudestaan (ja jos en oikeasti halua). Ei tarvitse olla väkisin sosiaalinen, jos ei tunnu siltä. Voin istua parvekkeella siemaillen valkoviiniä ja puhuen girl talk -puheluita Auroran ja Stinan kanssa. He ovat hämmästyttävän kiinnostuneita siitä, miten deittirintamallani sujuu. 

Sitten minuun ottaa yhteyttä mies, jota tituuleeraan myöhemmin nimellä Mr. Sixpack. Hän on tulossa kotikaupunkiini viikon päästä ja ehdottaa kahveja. Ajattelemme samoin ajankäytöstä. Minulla on vielä muutama mutka matkassa, olen sopinut samalle päivälle lounasdeitit ystävättäreni Kirsikan kanssa ja sen lisäksi vieläpä pienen hierontasession-tuokion. Niskani ja selkäni ovat jumissa. Sovin kuitenkin tapaamisen Mr. Sixpackin kanssa. 

Kuin ihmeen kaupalla lounastreffit Kirsikan kanssa peruuntuvat. Niistä ei tule mitään. Anteeksi Kirsikka, mutta iloitsen salaa sairastelustasi. Alan pitää ajatuksesta, että menen kahville komean ja korkeakoulutetun Mr. Sixpackin kanssa. Hieronta-aikaani en kuitenkaan peruuta. Sitä vaikeampaa onkin valita sopivaa treffivaatetusta. Jos laitan mekon, olen hierontapöydällä vain pikkupöksyissä (ei sillä, hieroja on varsinainen komistus). Jos taas laitan housut ja paidan, on se ehkä liian arkista (ja näillä säillä totaalinen itsemurha). Olen onneksi löytänyt aleshoppailuissa ihanan mekon, jonka alle puen legginssit. Meikkaan. Olen valmis hierontaan ja deiteille.

Virhe!

Jos haluaa mennä deiteille heti hierontapöydältä noustuaan, kannattaa ehdottomasti jättää meikkaaminen vasta hierontapöydällä makaamisen jälkeiseen aikaan. Ripsivärit ovat pitkin poskiani, pyyhin suurimmat ripsiväripaakut poskiltani peilailemalla itseäni läheisen vaatemyymälän ikkunasta. Samalla silmiini kiinnittyy ihastuttavat korvakorut, jotka minun on pakko saada. Vaateputiikissa voinkin sitten käydä sovittelemassa erilaisia vaatteita ja samalla korjata meikkiä sovituskopissa. Ostan korvakorut, sillä ne sopivat täydellisesti ylläni olevaan vaatteeseen. Meikki on sen verran pahasti pielessä, että minun on pakko kiiruhtaa autolleni korjaamaan se, mitä korjattavissa on. Taustapeiliä ei ole tehty meikkaamista varten - tällaiset seikat pitäisi ottaa huomioon, sillä naiset ovat suurin autonostajaryhmä! Kun vilkaisen kelloa, on se jo niin paljon, että minun on syytä kiiruhtaa ollakseni tapaamispaikalla ajoissa. 

Hän seisoo ja katselee ihmisvilinää. Katseemme kohtaavat, aika tuntuu pysähtyvän, polvissani tuntuu pientä heikotusta. Hymyilemme ja tervehdimme toisiamme. Kyselen yleisesti hänen saapumisestaan kaupunkiin, samalla ylitämme kadun ja menemme ehdotuksestani paikalliseen ruokaravintolaan: minä tilaan kanasalaatin, hän teen.

Mr. Sixpack osoittautuu oivaksi keskustelukumppaniksi, keskustelumme risteilee niin lomatunnelmissa kuin myös viimeksi lukemissamme kirjoissa. Hän kysyy sitä, minä mietin hetken ja mainitsen juuri lukemani tenttikirjan. Näen, kuinka hänen silmiinsä syttyy tuike. Keskustelemme hetken yhteisestä opintoalasta. Ruoka on syöty ja tee juotu. Keskustelu on jatkunut kevyesti. Yhtäkkiä Mr. Sixpack kysyy, haluanko lähteä hänen kanssaan leffaan, jos hän tarjoaa leffalipun. Minulla ei ole muutakaan, joten suostun hymyillen. Lähdemme katsomaan elokuvateatterin leffatarjontaa.

Leffassa kuluu pari tuntia. Sitä ennen ja sen jälkeen ehdimme kävellä ympäristössä ja ihmetellä, miten synkät pilvet taivaanrannassa ovat. Leffan jälkeen toteamme, ettei leffa ollut mitenkään erikoinen. Jatkamme kävelyä, kunnes lopulta rankkasade pakottaa meidät tekemään ratkaisuja. Ilmoitan, että koska autoni on lähempänä, heitän hänet hänen autolleen.

Kaarran autoni hänen autonsa viereen, moottori hyrrää. Hän kaivaa repustaan esiin punaviinipullon ja kysyy, haluaisinko tavata toistamiseen ja ehkä kumota kyseistä viiniä hänen kanssaan. Hymyilen katsoessani häntä silmiin, eikä minulla ole minkäänlaisia vaikeuksia vastata myöntävästi. 

#4 Mr. Jäätelö

Kaikista deiteistä vaikeimmalta tuntuu kertoa Mr. Jäätelöstä, koska luulin pitkään, että Mr. Jäätelö olisi sielunveljeni. Se alkoi nimittäin viattomasti keskustellen niitä näitä, sitten sitä syvennettiin koskemaan sielujen syvimpiä syövereitä ja yhtäkkiä Mr. Jäätelö tiesi minusta liki kaiken mahdollisen. Hän tiesi minun pelkoni ja toiveeni, hän tiesi matkustushaaveeni ja kaipaukseni ulkomaille. 

Olen kenkäkaupassa, kun hän ensimmäisen kerran soittaa. Sovitan kenkää jalkaani, kun puhelin pirisee. Vastaan. Jos en olisi istumassa, polveni notkahtaisivat, sillä hänen äänensä on pehmeää samettia. Minulla on kuitenkin kiire, en ehdi puhua pitkään, mutta sen puhelun jälkeen puhumme lähes joka ilta. Viestit lentelevät. Nauran, puhun pehmeällä äänellä. 

Sitten tulee se päivä. 

Olen lähtenyt kiireellä kotoa, koska minulla on sovittu tapaaminen. Hiukset ovat pesemättä, päälleni olen ottanut ensimmäiset käteen osuneet vaatteet, koska minulla on ollut kiire. Olen nukkunut liian myöhään ja olen vaarassa myöhästyä. Kun sitten asiani on hoidettu, istun kaikessa rauhassa huoltoaseman kahvilassa kahvilla, sillä en ole ehtinyt juoda edes aamukahvia. Kysytään keneltä tahansa – Aurora ja Stina ovat parhaita kertomaan – etten ole mitenkään hehkeä ilman aamuista kahviani. Istun siis kaikessa rauhassa kahvilla, kun Mr. Jäätelö laittaa viestiä: Nähtäisiinkö tunnin päästä? 

Sata salamaa menee lävitseni. Minulle tulee kiire juoda loppuun eltaantunut huoltoasemakahvi, säntään huoltoaseman naistenhuoneeseen. Nojaan käsilläni peilitasoon ja tuijotan säikähtäneitä metsäkauriin silmiä peilistä. Suustani pääsee parkaisu: "EEEeeeeeiiih!" Hiukseni ovat karmeassa kunnossa. Teen pikaisen tilannearvion siitä, ehdinkö käydä kotona suihkussa vai en. Otan puhelimen, soitan siskolleni ja kysyn, missä on lähin kampaaja. Minun on ehdottomasti päästävä kampaajalle. Paljonko maksaa kampauksen teko? 

Kampaaja epäröi, kun esitän asiani. Rukoilen.
"Mulla on deitit 45 minuutin päästä, mun hiuksille on pakko tehdä jotain. Ei mitään suurta. Riittää pesu ja fööni. Kunhan jotain."
"Ei, ei nyt oikein olisi aikaa."
"Mutta mun on pakko saada tehtyä näille hiuksille jotain! En mä näin voi mennä ekoille deiteille."

Kampaaja suostuu kuin säälistä. Ehkä hän näkee paniikin silmissäni. Maksan ilomielin 20 euroa, juoksen lähikaupan kempparihyllylle ja haen huulikiillon. Sitten mennään. Kiillon sudin liikennevaloissa. 

Kun pääsen paikalle, olen viimeinkin ajoissa ja lähes rauhallinen. Vain pienet perhoset vatsassa tanssivat ripaskaa. Kun viimein näen hänet, rauhoitun. Syömme jäätelöä ja puhumme. Hän tuntuu kuin tuntuukin sielunveljeltä, aika vierähtää. Pari tuntia kuluu huomaamatta, kunnes hänen on mentävä. 

Hänestä kuulen vielä, olen aivan varma.

#3 Mr. Pyöräilijä (ja Mr. Dirty Guy samana päivänä)

Minulla tuntuu menevän lujaa. Liian lujaa. Läppärin valo loistaa kasvoilleni, kun otan yhteyttä kiinnostavan tuntuiseen tapaukseen. Lyhyen keskustelun jälkeen toteamme olevamme samaan aikaan samassa paikassa. Olen luvannut nähdä Mr. Dirty Guyta, mikäli olen samalla suunnalla. Yhtäkkiä olenkin tuplabookannut itseni. Paha, paha minä.

 

Kotoa lähteminen tuottaa vaikeuksia, koska en osaa päättää, mitä laittaisin päälleni. Mietin pukeutumista Mr. Pyöräilijän takia, en Mr. Dirty Guyn. Näen silti jälkimmäisen ensimmäisenä. Asiat eivät tunnu olevan ihan hyvällä tolalla. Olen sopinut Mr. Pyöräilijän kanssa, että ilmoittelen, kun olen maisemissa. 

Lopulta Mr. Dirty Guyn tapaamiseen jää vartti aikaa ennen kuin tämän täytyy lähteä töihin. Laskettua? Pelattua? Mitään en myönnä. Sen sijaan kun Mr. Dirty Guy kaappaa minut halaukseen, tunnen ahdistusta. Tältä ei todellakaan pitäisi tuntua. Kun kyseinen herra kaartaa parkkipaikalta, naputtelen tekstiviestin Mr. Pyöräilijälle. Sovimme tapaavamme 20 minuutin päästä. 

Mr. Pyöräilijä on suloinen tapaus. Aivan ihastuttava, maailman miehen elkeet omaava tapaus, joka hurmaa minut jutuillaan ja puheillaan. Kävelemme ympäriinsä kilometritolkulla, jalkani hajoavat rakoille, kun esittelen hänelle entistä kotikaupunkiani. Leppoisa, aurinkoinen iltapäivä ja ilta kuluvat kuin huomaamatta. Deittimme kestävät neljä tuntia. Molemmat viihtyvät, molemmilla on mukavaa ja kun eron aika koittaa, minun on sanottava, että tapaisin mieluusti, jos vain olemme samalla suunnalla joskus. Välimatka on kuitenkin liikaa, se ei tule onnistumaan mitenkään päin, mutta minulle jää hyvä mieli.

Kun starttaan cityautoni, huomaan hymyileväni. 

#2 Mr. Dirty Guy

Mr. Dirty Guy saa nimensä homoystäviltäni, Auroralta ja Stinalta, joiden mielestä mr. Dirty Guyn jutut ovat jokseenkin likaisia. Kyllä, minulla on, kuten kaikilla sinkkunaisilla pitäisi olla, homoystäviä, jotka ovat kuin perheenjäseniä. Aurora ja Stina ovat kulkeneet kanssani pitkän matkan, tunteneet minut ajalta ennen parisuhdetta ja parisuhteen aikana ja sen jälkeen. Niin ja todettakoon tässä, Aurora ja Stina eivät ole pariskunta, mutta he ovat ehkä maailman parhaimmat homoystävät, jotka nainen voi toivoa itselleen. Älkää siellä pyyhkikö kyyneleitä poskiltanne, tiedätte, että olen oikeassa! 

Anyway, Mr. Dirty Guy lähestyy minua deittipalvelun kautta (mihin sitä tänä aikana epätoivoinen sinkkunainen ryhtyykään!). Kirjoitellaan niitä näitä, ollaan menossa samaan aikaan laivalle, mutta ei sitten mennäkään, koska en ehdikään kiireiltäni. Mr. Dirty Guy ehdottaa lähtevänsä makutuomariksi kauppaan, kun olen ostamassa täydennystä vaatekaappiini - hän jopa tarjoutuu maksamaan läpinäkyvän silkkisen puseron. Nauran pitkästä aikaa vapautuneesti. 

Mr. Dirty Guy on myös oivallinen satusetä. Hän kirjoittaa minulle muutamankin sadun, unohtamatta runoa Eino Leinon päivänä. Niinpä sitten lopulta päätän lähteä hänen kanssaan kahville. 

Miehen arvoa voi mitata sillä, maksaako mies kahvit vai ei. Jos mies maksaa kahvit, hänessä on herrasmiesmäisyyttä ja potentiaalia. Mr. Nappisilmä ei tätä tehnyt, mutta Mr. Dirty Guy tekee. Muutoin Mr. Dirty Guy ei kuitenkaan osu eikä uppoa. Mr. Dirty Guy on aivan huippuihminen, hänen kanssaan voi nauraa ja heittää huonoakin läppää. Juttua riittää kahvin ääressä, puhutaan niin jalkapallosta kuin muistakin harrastuksistani, jotka mister on onnistunut ymppäämään satuihinsa. Mr. Dirty Guy on myös valmis kyyditsemään minut autoni luo kahvittelun jälkeen, sovitaan palaavamme asiaan joskus. 

Paria tuntia myöhemmin saan tekstiviestin, jossa kysytään vaikutelmia.

Se silkkinen pusero muuten roikkuu vaatekaapissani, tosin ostin sen omilla rahoillani ilman makutuomarointia.

Huomioita

Kun lähtee deiteille

• kannattaa laittaa puhelin äänettömälle, ihan varmuuden varalta. Ekoilla (tai myöhemmilläkään) deiteillä ei vaan voi vastata puhelimeen. 
• kannattaa ajoittaa menonsa suunnilleen oikeaan aikaan. On hienoa olla ajoissa, arvostan ajoissa olemista, mutta siinä ehtii hankkia itselleen kunnon deittipaniikin, jos on paikalla liian aikaisin. Ask me how I know.

Mr. Nappisilmällä on puhelin päällä, kun tapaamme toisen kerran. Istumme lounaan jälkeen kahvilassa, kun hänen puhelimensa soi. Hänen äitinsä soittaa ja kyselee lapsista (kyllä, Mr. Nappisilmällä on lapsia). Kiemurtelen vaivautuneena tuolillani, en tiedä mihin katsoisin, jotta en vaikuttaisi siltä, että kuulisin puhelun. 

Kolmansilla ja viimeisillä treffeillä olen kaukaa viisas ja laitan puhelimen äänettömälle. Kiitän ylempää tahoa siitä, että teen näin, sillä pari muuta deittikumppaniani ovat laittaneet useamman viestin pikniktreffien aikana. Kun olen heittänyt hyvästit Mr. Nappisilmälle, naputtelen vastaukset toisille kahdelle. Mutta vasta sen jälkeen, kun Mr. Nappisilmä on kaukana horisontissa.