#11 Mr. Alejandro

Sovin samana päivänä deitit paikalliseen. Vähän joudun sovittamaan aikataulujani, tulee kiire sovittelusta huolimatta. Näen hänet jo kaukaa, kun hän siirtelee painoaan jalalta toiselle. Hymy levenee, marssimme yhdessä baaritiskille ja hän tilaa meille molemmille jaffat.

Juttelemme niitä näitä, hän kertoo paljon itsestään, kyselee jonkin verran, nauramme yhdessä. Piristyn kevyestä flirtistä. Kello käy jo paljon, molemmilla on aikainen aamu, teemme yhdessä lähtöä eri suuntiin. Baarin ulkopuolella Mr. Alejandro halaa ja ehdottaa toista tapaamista seuraavaksi päiväksi.

Seuraavan päivän deitit joudun kuitenkin perumaan, sillä kotona odottaa ikävä yllätys. En kykene itkusilmäisenä deittaamaan, sovimme sopivamme joskus myöhemmin toisen ajankohdan. Joudun perumaan vielä seuraavankin ajankohdan, sillä sairastun flunssaan. Luulen, että aika ei ole meille armollinen.

#10 Mr. Leuhkija

Nyt jos koskaan olen varma siitä, ettei maanantaisin kannata deitata. Kuten Mr. Riippakivenkin, tapaan Mr. Leuhkijan maanantaina.

Mr. Leuhkija on valmistautunut kyselemään harrastuksistani. Hän on lukenut profiilini tarkkaan, mutta aina kun saan sanottua jotain itsestäni, hän kääntääkin kaiken itseensä. Mr. Leuhkija sentään harrastaa riippuliitoa. Mr. Leuhkija on asunut ainakin 13:ssa eri maassa. Kuinka San Francisco onkaan hieno ja upea kaupunki! Kuinka Moskovassa onkaan kauniita naisia! Kuinka mahtavaa on liidellä taivaan tuulissa ja tuntea ilma kasvoilla!

Yritän kaikin tavoin vaikuttaa kiinnostuneelta. En ole ottanut edes rannekelloa mukaan, etten vahingossakaan vilkaisisi siihen. Onneksi Mr. Leuhkija ymmärtää itse tehdä lähtöä. Hänen on mentävä keittämään mustikkasoppaa.

Kun kävelen pois, ajattelen, ettei ikinä enää. Ei ainakaan maanantaina.

#9 Mr. Riippakivi

Mr. Sixpack soittaa eräänä iltana. En ole kuullut hänestä moneen, moneen viikkoon. Hän kuulostaa vaivaantuneelta. Asiakin on selkeä ja ytimekäs: hän ei voi enää jatkaa kanssani tapailua, sillä hän on tavannut naisen, joka on vienyt polvet alta. Sovimme jatkavamme ystävinä. Hän toivoo, ettei loukkaa minua. Lohdutan; minäkin olen tapaillut muita.

Kiitän itseäni kaukonäköisyydestä puhelun päätteeksi.

Kuin varmuuden vuoksi sovin seuraavat treffit uuden miehen kanssa kahvilaan. Menen kahvilaan suurin toivein, sillä paperilla mies on kuin unelma. Todellisuus on toinen.

En koskaan, en koskaan, ole katsonut kelloa 15 minuuttia tapaamisen jälkeen. En koskaan. Tilanne on vaivaannuttava. Herra ei saa sanaa suustaan. Kyselen niitä näitä: elokuvamieltymyksiä, kirjamieltymyksiä, harrastuksia. Minkäänlaista luontevaa keskustelua ei synny. Onneksi kahvila sulkee ovensa 40 minuutin sisällä.

Ei koskaan ikinä enää. Mitä ajanhukkaa!

#8 Mr. Ihan Kiva

Alan tajuta, että matkan sopiminen tarkoittaa minulle jotain muutakin. Saisipa jonkin taikalampun, joka kertoisi, mitä miesten päässää liikkuu (vai liikkuuko mitään...)! 

En halua antaa itselleni mahdollisuutta istua kotona vain miettimässä Mr. Sixpackin mietteitä itseni suhteen. Haluan suojella itseäni. Haluan muuta mietittävää. Kuten Mr. Sixpack sanoi aiemmin, minulla on yhtäläinen oikeus tapailla muita. Teen profiilin deittipalveluun kuin unessa. Meressä on kaloja, mummoani lainatakseni.

Ensimmäinen kala käy koukkuun nopeasti. 

Mr. Ihan Kiva kuulostaa leppoisalta. Hän kirjoittaa pitkästi ja hartaasti. Hänen kirjoituksensa on pohdittua ja painokasta. Mr. Ihan Kiva vaikuttaa hyvältä tyypiltä, tosin siinä vaiheessa kun hän haaveilee meidän kohtaamisemme aiheuttavan sydämentykytyksiä ja täydellistä sielujen sympatiaa, kavahdan hieman. Kirjoittelen muidenkin kanssa. Mr. Sixpack ei ole antanut kuulua itsestään. 

Minusta on ikävää tuntea, että joku on ihan kiva, mutta ei sen enempää. Toivon kasvokkain kohtaamisen tuovan jonkinlaista varmuutta siitä, olisiko mikään muu mahdollista. Sovin treffit Mr. Ihan Kivan kanssa tunnelmalliseen kahvilaan. Kohtaamme kahvilan aulassa, olen ehtinyt jo hakemaan itselleni kupin kahvia. Olen flunssassa, väsynyt. Yritän panostaa ja sädehtiä ja olla oma itseni. Istumme kahvilla kolme tuntia. 

Kun punnitsen asioita, mr. Ihan Kivan kanssa on helpompi keskustella kuin Mr. Homerin kanssa. En siis sure juurikaan sitä, että mr. Homerin kanssa mikään ei ottanut sujuakseen. Mr. Ihan Kiva on nimensä mukaisesti ihan kiva. Kiltti. Misterillä on kiltit silmät. Hän osoittaa hyvin nopeasti kahvien jälkeen haluavansa tavata minut uudestaan, suostun, sillä en ole saanut muodostettua mielipidettä kunnolla. Syytän flunssaa siitä. Annan toisen mahdollisuuden. 

Toisilla kahvideiteillä ilmenee, että Mr. Ihan Kiva on ihastunut minuun. Puhumme deittipalvelusta, jossa olemme kohdanneet. Hän haluaa katsoa kortit minun kanssani ennen kuin kirjoittelee muille. Joudun kakistamaan, että minä olen kirjoitellut muillekin ja tavannut muita miehiä samaan aikaan. Hän ymmärtää.

Minä en ymmärrä itseäni. Ei tunnu, ei vaan tunnu. 

Lopulta päätän, että kolmansilla treffeillä sanon, miten asiat ovat. Minä en voi tapailla häntä enää, koska en osaa nähdä meitä yhdessä pariskuntana. Mr. Ihan Kiva on jo paikalla, kun saavun kiireen keskellä hiukan myöhässä. Olen miettinyt, mitä sanoja käytän kertoessani, etten voi vastata hänen tunteisiinsa. Olen kuin eksynyt, käsiään vääntelevä, puutarhassa käyskentelevä Elizabeth Bennett miettiessäni, miten sanoa hellästi ja lempeästi, mutta tarkasti ja selkeästi, ettei tästä tule mitään. En halua loukata Mr. Ihan Kivan tunteita. Hän vain ei ole minun aisaparini.

En voi sanoa hänelle sanaakaan. Hän on ostanut minulle lahjan, sydämen muotoisen rasian konvehteja ja leiponut vielä samana aamuna minulle lämpimäisiä. Nieleskelen. En vain voi sanoa mitään. En voi. Jollain tavalla saan sanottua halatessamme, että toivon tuntevani enemmänkin kuin ystävyyttä. 

Kotona syön konvehdin. Tuijotan tyhjin silmin seinää. Syön toisen ja kolmannen. Konvehtirasian sisältö ei paranna mielialaani. Tunnen olevani alhaisistakin alhaisin. 

"Shall we travel?" ja suudelmat neljältä eri mieheltä

Eräänä päivänä Mr. Sixpack ehdottaa yhteistä matkaa. Olemme aamiaispöydässä selanneet taas kerran Helsingin Sanomia ja ihmetelleet, kuinka halvalla Eurooppaan pääsee. Kohautan olkiani, minulle sopii aivan hyvin. Mr. Sixpack on ihanteellista seuraa varmasti myös reissussa.

Sixpack ajaa minut ystävieni luo brunssille. Stina ja Aurora huudahtavat hämmästyksestä, kun kerron heille Mr. Sixpackin tekemästä matkaehdotuksesta. Heidän mielestään mies on vakavissaan. Ei ihan kenen kanssa tahansa lähdetä maailman ääriin. Lohdutan, että olemme molemmat maksamassa omat matkamme. Silti ystäväni ovat suorastaan järkyttyneitä.

Matkaidea muhii mielessä enemmän ja vähemmän. Stinan poikaystävä on ehdottomasti sitä mieltä, että meidän kuuluu matkustaa Pariisiin, koska Pariisi on maailman romanttisin kaupunki. Muut matkakohteet eivät ole yhtään mitään Pariisin rinnalla. "Pariisi on Pariisi." Tiedän, ettei Mr. Sixpack innostu ideasta.

Vuosi alkaa lähetä loppuaan. Helsingin kattojen yllä poksahtaa samppanjapullo jos toinenkin. Kilistelemme. Ensin Aurora kaappaa minut vuodenvaihteen suudelmaan, sitten Stina ja lopulta Stinan poikaystävä. Tämän jälkeen keskustelemme hetken siitä, kuka on ollut paras suutelija, uusintakierros odottaa Auroran ja Stinan välillä. Auroran antama suudelma on hyvä ja lämmin, sopivan voimakas. Stina rohkaistuu parantamaan suudelmasuoritustaan poikaystävänsä kadottua; keskellä olohuonetta annettua kielisuudelmaa on todistamassa joukko juhlijoita. Jostain syystä Stina ei muista enää jälkimmäistä suudelmaa seuraavana päivänä.

Mr. Sixpack hakee minut luokseen kellon lähetessä yhtä. Kerron hänelle parvekesuudelmista, hän nauraa. Sanon, että minun on aika suudella samana yönä edes yhtä heteromiestä. Kuuliaisesti hän suutelee.

Pari päivää myöhemmin matkakohdekin on selvillä, varattu ja maksettu.