Muutto tapahtuu pikemminkin kuin osaan ajatella. Ensimmäinen muuttokuorma on oveni takana vain muutama viikko intervention jälkeen. Misterille ei ole tilaa. Raivaamme, raivaamme ja raivaamme. Minun tavarani ovat vieneet kaikki nurkat ja kaikki paikat. Raivaamme lisää. Siirrämme huonekaluja, järjestelemme uudelleen. Ensimmäisenä paikkaa vaihtaa tv-taso ja viihdekeskus. Käymme Ikealandiassa.
Kotini muuttuu yhdellä silmänräpäyksellä jonkun toisenkin kodiksi, sovittelemme molemmille sopiviksi asioita ja huonekaluja. Tapojamme tehdä asioita. Teemme kompromisseja molempien hyvinvoinnin vuoksi. Muistutamme toisillemme, että tämä on vain väliaikaista ja että uutta kotia katsotaan pikemmin kuin arvaammekaan. Onhan asunnossa liian vähän neliöitä kahden samanlaisen keräilijän tavaroille ja kirjoille. Onhan asunnossa liian vähän huoneita, sillä molemmilla on tarve saada tilaa itselleen ja asioilleen. Onhan olohuoneeseenkin mahdutettu kaksi sohvaa ja nojatuoli. Ratkaisu on väliaikainen siihen saakka, että tiedämme, missä minä työskentelen jatkossa.
Misterin muutto kestää useamman viikon. Hän on vanhalla asunnollaan toisessa kaupungissa. Minä istun sohvalla työpäivän jälkeen yhteisessä kodissa, joka on vielä sekaisin muuttomyllerryksen jäljiltä. Puhelimeni soi. Mister soittaa. Kuulen hänen äänestään, että hän on uupunut, väsynyt ja rikki. Kuulen hänen äänestään, että hän tarvitsee minua. Sysään syrjään sylissäni olleen neuleen, soitan itselleni kyydin juna-asemalle ja olen pian junassa matkalla misterini luo. Perillä aloitamme yhdessä viimeisen pakkausoperaation.
